Lähijunaliikenne Nokialle

Lähijunaliikenne on ollut Tampereen seudulla merkittävä liikkumisen muoto vielä muutama vuosikymmen sitten. Varsinaisia lähijuniahan liikenteessä ei ollut, vaan asemia vain oli hyvin paljon tiheämmässä ja junat pysähtyivät niillä matkallaan pidemmälle. Menneisyydestä muistuttaa yhä muutama vanha kaunis asemarakennus ja keskellä kyliä saattaa törmätä rapistuneisiin laiturin jäänteisiin radan varrella. Asemia on ollut kaikkien Suomen ratojen varrella lukuisia ja erityisesti suurempien kaupunkien lähialueilla tiheästi. Mika Vähä-Lassilan tutkimuksessa on esitelty kattavasti Suomen rautatieasemien arkkitehtuuria ja osana tutkielmaa on myös kuvallinen listaus asemista, niin olemassa oelvista, kuin jo puretuistakin.

sääksjärven asema
Sääksäjärven vuonna 1915 rakennettu asemarakennus
siuro
Siuron vuonna 1895 rakennettu asemarakennus

Pysähdyksiä karsitaan koko ajan ja uusia suunnitelmia karsimisesta kuuluu jatkuvasti. Suunta on todella huono ja omituinen. Toisaalta korostetaan julkisen liikenteen tärkeyttä ja toivotaan että ihmiset suosisivat sitä vähäpäästöisenä ja ekonomisena liikkumisen muotona, mutta samalla sen käytön mahdollisuuksia supistetaan ja jätetään valtavat määrät ihmisiä täysin sen ulottumattomiin. Samalla kun VR karsii omaa palveluaan, maanteillä bussifirmat kehittävät omaansa ja väki siirtyy sinne missä palvelu pelaa. Suomessa kulkee kattava rataverkko, jonka potentiaali henkilöliikenteessä jää todella vajaasti hyödynnetyksi.

Onneksi suunnitelmia lähiliikenteen parantamisesta on.  Kuntayhtymä ja Liikennevirasto tutkivat asiaa viimevuonna ja selvityksessä esitetään useita merkittävästi tilannetta parantavia toimintaehdotuksia. Ilmaista muutosten tekeminen ei tietenkään ole, mutta huomionarvoista on esimerkiksi se, että tunnin välein kulkevana lähiliikenne ei tarvitsisi kaavailtua kolmatta raidetta. Näin toteutettuna vaikka ensivaiheessa, ei kustannukset olisi hirveän raskasta luokkaa. “Koko kaupungin kannalta vaikutus olisi yhtä merkittävä: lähijunaliikenne kytkisi yhdessä raitiotien 1. ja 2. vaiheen kanssa Tampereen suurimmat lähiöt ja työpaikka-alueet yhteen nopein, luotettavin ja kustannustehokkain raideyhteyksin, eikä vastaavaa järjestelmää löytyisi edes Helsingistä. Siirtyisimme joukkoliikenteen laadussa uudelle tasolle hyvin maltillisella investoinnilla.” Summaa Juha Joki blogissaan.

Se mitä selvityksessä ei huomioida, on jo olemassa olevan liikenteen muokkaaminen niin, että se paremmin palvelisi lähiliikkujien tarpeita. Esimerkiksi Siurossa voitaisiin avata mahdollisuus matkustajien kyytiin nousuun ainakin kerran päivässä vain ovia avaamalla. Juna pysähtyy siellä jo. Se ei vain ota ketään kyytiin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s